No nyt taisi rouvalla lipsahtaa hieman liioittelun puolelle! Onhan makuuhuoneessa toki uusi ilme, mutta ihan vanhoissa nurkissa edelleen nukutaan ja pintamateriaalitkin ovat vielä entisessä kuosissaan. Muutosta koki ainoastaan sänkymme, mutta pienillä jutuilla voi tehdä isoja muutoksia. Vaihdoin nimittäin luonnonvalkoisen sängynpeiton ja helmalakanan mustiin ja ilme muuttui kummasti. Tai tummasti. ;)
Nyt makuuhuoneen sisustus sulautuu tyylillisesti paremmin muihin huoneisiin ja itse sänky makuuhuoneen muihin kalusteisiin. Kai mä elän nyt jotain "ihan sama mitä väriä, kunhan se on mustaa" -elämänvaihetta.
Onneksi mieli on sentään enemmän kirkkaan auringon kuin mustan ukkospilven valtaama. ♥
♥ Ihanaa sunnuntaita ♥
- lämmittävillä auringonsäteillä tai
raikastavilla sadepisaroilla!
Mirkka
keskiviikko 26. heinäkuuta 2017
Maalaisromanttisesta teollisuustyyliin
Oma sisustusmakuni ja -tyylini kehittyy koko ajan ja minulla se menee selvästikin rouheampaan ja maskuliinisempaan suuntaan. Viimeisetkin maalaisromanttisen sisustuksen piirteet saavat pikku hiljaa kyytiä kodistamme ja nyt muutosvaiheessa oli ruokailunurkkaus. Valkoinen romanttinen ristikko-ovinen kaappi joutui kiltisti väistymään, kun tilalle astui mustalla metallilla ja patinoituneella puupinnalla koristeltu teollisuushenkinen vitriinikaappi. Vihdoin saatiin tyyli kohdilleen tuohonkin nurkkaan!
Olen ihastellut Elloksen Egil-kaappia siitä lähtien, kun se tuli markkinoille ja sen mainioihin mainoskuviin on törmäillyt vähän siellä sun täällä. Joka kerta kuva pysäytti ja minun piti rauhassa käydä läpi jokainen kaapin ja sen stailauksen yksityiskohta. Ja arvaatkas mitä? Kuin varkain juuri tämä on ihanuus on nyt meidän kotona! Joo-o, kyllä, se ihan sama, jota luulin saavani vain ihastella kuvissa. Myönnän: Tämä on taas niitä hetkiä, että materiaali tuo ainakin hetkellisen onnentunteen.
Entinen valkoinen vitriini on ollut lähtöuhan alla jo pidempään, mutta en ole saanut tehtyä asian eteen mitään. Ihastuin ensin palavasti Ikean Stocholm 2017 -malliston rottinkiseen kaappiin, jota ei kuitenkaan juuri sillä hetkellä ollut mistään saatavilla. Kaikella on tarkoituksensa, eli jatkoin kaappien ja vitriinien etsintää, kunnes törmäsin tähän vanhaan rakkauteeni. Se oli sitten siinä. Enää ei tarvitse odotella Ikean kaapin tulemista Suomen markkinoille, eikä minkään muunkaan kaapin. Minä löysin jo omani, eikä mikään muu voisi istua keittiönurkkaukseemme paremmin tai tyydyttää esteettistä mielihyvääni täydellisemmin.
Kodissamme ei ole enää montakaan valkoista huonekalua, joten katsotaan, mikä niiden kohtalo tulee olemaan... Mielessä käy aina välillä mustan spraymaalipullon hankkiminen ja pinnan päivittäminen, mutta yritän hillitä itseni ja lohduttautua, että kontrastia ja kerroksellisuutta olla pitää - ei kaikki saa mennä samalla tasaisella kaavalla.
